5.3 Omaseurannan laadunvarmistus

Omaseurannan laatua tulee seurata ja sen toteutuminen tulee dokumentoida. Sen merkitys tulee selvittää potilaalle selkeästi.

Osa omaseurannan laadunvarmistusta on testin käyttöönoton jälkeen seurantakäynneillä seurata, että potilas on ymmärtänyt ohjeet ja hän käyttää testiä sovitusti. Jos potilaan lääkitykseen tai terveydentilaan tulee muutoksia, tulee testin käyttö omaseurannassa arvioida uudelleen.

Omaseurannan tulostasoa voidaan arvioida:

• Rinnakkaismittauksilla vastaavaan laboratoriomenetelmään verraten. Rinnakkaismittauksia suositellaan tehtäväksi vähintään kerran vuodessa glukoosimittauksissa ja puolivuosittain INR –mittauksissa.
• Rinnakkaismittauksilla hoitajan vastaavaa laitetta vastaan. Hoitajan laitteen tulee olla tukilaboratorion laadunvarmistuksen piirissä ja sen tulostasoero laboratoriomenetelmään tulee tuntea.
• Kontrolliliuoksella potilaan itse tekemänä tai hoitajan vastaanotolla.

Tukilaboratorion tulisi järjestää mahdollisuus rinnakkaismittauksien toteuttamiseksi. Tukilaboratorion tulee myös määritellä poikkeamalle raja-arvot, jonka perusteella ryhdytään mahdollisesti laitteen tai testin vaihtoon.

Erityisesti tulee huomioida, että eri laitemallien välillä on usein eroa tulostasoissa. Jos kahden eri laitemallin tulosta verrataan keskenään, niiden tasoero laboratoriomenetelmään tulee selvittää ensin.

Omaseurannalle on myös mahdollista järjestää ulkoinen laadunarviointi. Se voidaan esim. sopia tukilaboratorion tehtäväksi. Tällöin potilasta pyydetään toimittamaan laite tiettynä aikana laboratorioon, jossa ulkoinen laadunarviointi toteutetaan.

Mitä tehdä, kun potilas tai hoitaja epäilee tuloksen luotettavuutta?

Potilaan kanssa kannattaa käydä läpi ensin näytteenoton ja testin käytön virhelähteet sekä huoltojen ja säilyvyysaikojen toteutuminen. Lisäksi kannattaa käydä läpi lääkitys (luontaistuotteet, vitamiinit ja satunnaisesti otettavat kipu- ym. lääkkeet) ja kysyä terveydentilan muutoksista (esim. lähiaikoina mahdollisesti tehdyt invasiiviset toimenpiteet). Tavallisimmin vastaan tulevia ongelmia:  

• Näytteenottotekniikka on huono ja näytettä ei imeydy liuskalle riittävästi.
• Säilyvyysaika on ylittynyt: testiliuskoja ei ole säilytetty purkissa, testiliuskapurkki on jäänyt avoimeksi.
• Laitteen testiliuska-aukkoon on päässyt verta.
• Patterien varaus on heikko.
• Lääkityksessä tai potilaan ominaisuuksissa on tapahtunut muutos (lista häiritsevistä tekijöistä löytyy laitteen ohjekirjasta tai reagenssin pakkausselosteesta).

Jos tekniikka on kunnossa ja selkeää virhelähdettä ei löydy, tulee tulostaso arvioida joko rinnakkaismittauksin tai kontrolliliuoksen avulla. Apua voi kysyä myös tukilaboratoriosta. Tarvittaessa laite vaihdetaan.

Omaseurannan tuloksien seurannan kannalta tulosten sähköinen siirtyminen terveydenhuollon yksikön järjestelmään on hyödyllistä.  Mm. tietyillä glukoosin vieritestilaitteilla tämä on mahdollista langattomasti pilvipalveluita hyödyntäen.

• Kirjaamisvirheet vähentyvät.
• Reaaliaikaisen seurannan mahdollisuus (pilvipalvelut).
• Hoitomyöntyvyys voi parantua.