3.1 Näytteenottoon liittyvät tekijät

1.2.1          Näytteenottoon valmistautuminen

Näytteenotosta ja siihen valmistautumisesta on ohjeita laboratorio-organisaatioiden nettisivuilla.

WHO Guidelines on Drawing Blood

Hotus: Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon

Potilaan tunnistaminen:

Potilaan tunnistaminen tulee tehdä aukottomasti. Suositeltavinta on käyttää vähintään kahta tunnistetietoa esim. nimi ja henkilötunnus. Viivakoodien käyttäminen esim. henkilötunnusta luettaessa on erityisen suositeltavaa. Näytteenottoastiat (putket ja ruiskut) tulee merkitä henkilötiedoin.

Preanalytiikka (= kaikki ennen näytteen analysointia tapahtuvat työvaiheet):

Vieritesteihinkin tulee valmistautua, vaikka niitä otetaan usein päivystyksellisesti. Jos valmistautumisohjeet eivät toteudu näytteen päivystysluonteisuudesta johtuen, tulee se osata huomioida tulosta tulkittaessa. Tarvittaessa näyte otetaan uudelleen huomioiden oikea valmistautuminen. Potilaan itsensä antamista näytteistä (esim. virtsanäyte), tulee tarkistaa valmistautumisen toteutuminen.

Ennen näytteenottoa tulee varmistaa laitteiden ja välineiden käyttökunto:

Kun aloitat vieritestin tekemisen, tarkista:

Laitteet	Laite huoneenlämpöinen (ellei muuta mainittu)
	Laite käyttövalmiudessa
	Ei virheilmoituksia (tai niiden merkitys tuloksiin tulee olla tiedossa)
	Laite kalibroitu (yleisesti laite tekee automaattisesti, ei aina)
	Kontrollit tehty ohjeen mukaisesti ja ovat tavoiterajoissa
	Virran saanti tai pattereiden kesto varmistettu
Näytteenottovälineet ja reagenssit:	Ovat huoneenlämpöisiä (ellei muuta mainittu) näytteenottohetkellä
	Säilytetään alkuperäisissä pakkauksissa, oikeissa olosuhteissa (lämpö, kosteus)
	Avaamattomat pakkaukset: viimeinen käyttöpäivä ei ole ylittynyt
	Avatut pakkaukset: avaus-pvm merkitty, avattua käyttöaikaa jäljellä
	Pullojen ja putkien korkit suljettuna käytön jälkeen