3.2 Ihopistonäytteenotto ja siihen liittyvät virhetekijät

Ihopistonäytteenotto

Ihopistonäytteenottoa käytetään yleisesti pienen lapsen näytteenotossa tai aikuisilla vieritestien käytön yhteydessä. Ihopistonäyte soveltuu sellaisiin vieritesteihin, joissa tarvittava näytemäärä on pieni ja hemolyysi eli punasolujen hajoaminen ei erityisesti vaikuta tuloksen oikeellisuuteen. Tavallisimpia tutkimuksia ovat glukoosi, CRP, INR, hemoglobiini, valkosolut, ketoaineet ja verikaasut. Ihopistonäytteenotossa tulee aina käyttää suojakäsineitä veritartuntariskin takia.

Miten ihopistonäytteen kapillaariveri eroaa laskimoverestä? Ihopisto- eli kapillaariverinäyte muodostuu pienten laskimoiden, valtimoiden ja hiussuonten verestä sekä pienestä määrästä kudosnestettä ja solunsisäistä nestettä. Ihopistoveri on ominaisuuksiltaan lähempänä valtimoverta kuin laskimoverta ja siksi tulostaso on hieman erilainen kuin laskimonäytteissä.

Pistokohdan valitseminen:

Ihopistonäyte otetaan tavallisesti aikuisilta sormenpäästä (poikkeustilanteissa korvalehdestä). Lapsilta näyte otetaan sormenpäästä tai kantapäästä (poikkeustilanteissa korvalehdestä tai isovarpaasta) riippuen lapsen koosta. Sormenpäähän ei pistetä alle 5 kg painavia lapsia, sillä alle 5 kg painaville lapsille ei ole markkinoilla sopivaa sormenpäälansettia.

Milloin näyte tulee ottaa kantapäästä?

Alle 3 kk ikäisiltä, alle 5 kg painavilta vauvoilta ihopistonäyte otetaan kantapäästä (jos syntymäpaino on alle 2500 g, voidaan ihopistonäyte ottaa kantapäästä noin 6 kk ikäiseksi asti). Kantapäätä voi käyttää näytteenottoon harkiten myös isommilla vauvoilla (jalkaterän koko mahdollistaa näytteenotto-otteen).

Kantapään sallitut pistokohdat

• Vauvojen kantapäänäytteitä saavat ottaa vain kantapäänäytteenottoon huolellisesti perehdytetyt henkilöt.
• Lansetiksi valitaan tilanteeseen, potilaan ikään ja kokoon sekä tarvittavan näytemäärän mukaan arvioitu sopiva joko viilto- tai pistohaavan tekevä lansetti.
• Pisto tehdään kantapään sivuille, jotta pisto ei osu luuhun (katso yllä oleva kuva).

Ihopistonäytteenotossa käytettävät lansetit:

Näytteenottoväline valitaan pistokohdan mukaan. Sormenpää- ja kantapääpistoon on omat, tarkoitukseen sopivat lansetit. Lansetti voi olla pistohaavan tai viiltohaavan tekevä. Viiltävä lansetti tulee asettaa iholle niin, että viillot eivät koskaan mene ristikkäin. Kantapäässä lansetti asetetaan niin, että viilto on aina jalkaterän suuntainen.

Lapsilla lansetin pistosyvyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta pisto ei yllä luuhun asti. Kantapäänäytteenotossa käytetään vain kantapäänäytteenottoon suunniteltuja viiltäviä lansetteja.

Jos näytemäärä on pieni, voidaan käyttää pienempää pistosyvyyttä kuin tilanteissa missä näytettä tarvitaan reilummin.

Lansetit eivät ole värikoodattuja. Tarkista aina ennestään tuntemattoman lansetin pistosyvyys ja leveys. Esim. pinkin värinen lansetti voi toisella firmalla olla pienin ja toisella suurin.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty käytettävien lansettien pistosyvyydet ja leveydet pistopaikan mukaan ikäryhmittäin.

Sormenpäälansetin suurin sallittu pistosyvyys:

Paino	Pistosyvyys (mm)
<15 kg lapsi	max 1,5
>15 kg lapsi	max 1,8
aikuinen	max. 2,4

 

Kantapäälansetin (viiltävä) suurin sallittu pistosyvyys ja leveys:

Lapsen koko	Lansetin syvyys (mm)	Lansetin leveys (mm)
alle 1 kg	≤ 0,65	≤ 1,40
1 – 2,5 kg	≤ 0,85	≤ 1,75
yli 2,5 kg	≤ 1,0	≤ 2,5

Ihopistonäytteenoton valmistelu

• Näytettä ei saa ottaa tulehtuneesta, mustelmaisesta, arpisesta tai turvonneesta sormesta/kantapäästä.
• Ensisijaisesti on valittava paikka, jossa ei ole näkyvää aikaisempaa pistojälkeä.
• Näytettä ei saa ottaa tippakädestä.
• Näytteenottokohdan tulee olla lämmin. Kädet voi lämmittää esim. vesihanan alla. Lämmittämiseen voi käyttää myös erilaisia kertakäyttöisiä lämmittimiä. Lämmittimen lämpötila on varmistettava (oltava alle 42 astetta), jotta ei aiheuteta palovammaa.
• Kantapäänäytteenotossa tulee kantapään olla lämmin.
• Ihon on oltava puhdas. Kotioloissa puhdistukseksi riittää vesipesu, mutta sairaalaoloissa puhdistus suoritetaan pääsääntöisesti desinfektioaineella.
• Ihon on oltava myös kuiva. Iho kuivataan huolellisesti vesipesun jäljiltä ja desinfektioaineen annetaan haihtua ennen pistämistä.

→ LÄMMITÄ, PUHDISTA JA ANNA KUIVUA/KUIVAA

Suositetu sormenpään näytteenottokohta

Ihopistonäyte sormenpäästä suositellaan otettavaksi ei-hallitsevan käden keskisormen tai nimettömän kärkinivelen ja kärjen välisestä sivuosasta. Sormen keskelle tai päähän pistäminen aiheuttaa enemmän kipua hermotuksen takia. Varo myös pistämistä liian lähelle kynsivallia. Muita sormia voi käyttää harkiten poikkeustilanteissa. Pikkurilliä ei suositella näytteenottosormeksi, sillä pehmytkudosta pikkurillissä on niin vähän, että riski osua luuhun on suuri. Pisto kantapäähän tehdään sivuille, jotta pisto ei osu luuhun. 

Pistä keskisormen tai nimettömän sivuosaan.          

Käden asento: Jos tarvitset ensimmäisen pisaran, huomioi se jo pistettävän käden ja sormen asennossa. Pisara pysyy paikoillaan helpommin, kun reikä on suoraan kattoa kohti. Veri virtaa vuolaammin, kun raaja on alaviistossa asennossa (makuulla sängyn reunan alapuolella, istuessa käsi suorana maata kohti).

Sormenpäästä otetaan kiinni uloimman nivelen kohdalta ja pidetään siitä napakasti kiinni samalla kun pistetään.

Väärä näytteenotto-ote, sormenpäätä ei saa puristaa pistokohdan yläpuolelta.

Kantapäästä otetaan kiinni niin, että pikkurilli ja nimetön tai pikkurilli, nimetön ja keskisormi ovat jalkaterän ja nilkan välissä ja etusormella (+keskisormella) ja peukalolla muodostetaan ympyrä kantapään ympärille.

Lansetti painetaan tiukasti sormenpään tai kantapään ihoa vasten ja nostetaan ylös hetken päästä napsautuksesta, jotta lansetti on ehtinyt tehdä reiästä riittävän syvän. Muista löysätä ote, myös pisaroiden välillä, jotta veri pääsee virtaamaan.

Tavallisesti ensimmäinen pisara pyyhitään pois (ei INR näytettä otettaessa), koska se sisältää eniten kudosnestettä ja vähiten soluja. Näytteeksi käytetään yleensä verta toisesta pisarasta. Jos mitataan soluihin liittyviä arvoja (hemoglobiini tai valkosolut, diffi), suositellaan käytettäväksi vasta neljättä pisaraa. Varmista pisarasuositus näytteenotto-ohjeesta.

 

Testi	Monennestako pisarasta näyte otetaan?
INR	aina 1. pisarasta
CRP	Toinen tai joku sen jälkeen tuleva pisara
glukoosi	Toinen tai joku sen jälkeen tuleva pisara
HbA1c	Toinen tai joku sen jälkeen tuleva pisara
hemoglobiini	Vasta 3.-4. pisarasta
valkosolut	Vasta 3.-4. pisarasta

 

Mitä näytteenottokohdan puristaminen tekee veren virtaukselle?

• Kun sormenpäätä puristetaan näytteenottokohdan yläpuolelta, niin veren virtaus pysähtyy puristuskohdan yläpuolelle.
• Puristuskohdan yläpuolelle alkaa pakkautua soluja.
• Puristuskohdan alapuolella olevat solut jatkavat matkaa.
• Pisto tehdään kohtaan A:
  • Ensimmäisessä pisarassa soluja voi olla lähes nolla.
  • Kun puristaminen lakkaa, alkaa puristuskohdan yläpuolelta virrata soluja aluksi hyvinkin paljon.

Miten sormen väärä puristelu voi vaikuttaa tulokseen?

esim. Hb-määritystä tehtäessä on tärkeää pyyhkiä ainakin kaksi, mielellään kolme ensimmäistä pisaraa pois ja välttää puristelua oikean tuloksen saamiseksi. Jos sormea joudutaan puristamaan, niin tulos voi olla liian matala tai liian korkea, riippuen solujen määrästä. Sormen tulee siis olla lämmin, kuiva ja pisto pitää tehdä oikean kokoisella lansetilla, jotta näyte tulee vuolaasti. CRP-pitoisuus esimerkiksi laimentuu ja näin ollen tulos on virheellisen matala.

Miksi näytteenottoni epäonnistuu?

• Jos näytteenottokohta on liian kylmä, verta ei tule vuolaasti. Näyte saattaa jäädä vajaaksi ja joudut pistämään uudelleen.
• Saatat myös joutua puristamaan näytteenottokohtaa liikaa tai kaapimaan näytettä ihon pinnalta. Punasolut voivat hajota tai näyte voi kontaminoitua kudosnesteellä. Myös hyytymisreaktio ehtii aktivoitua.
• Märkä (hikinen, huonosti kuivattu) näytteenottokohta voi aiheuttaa näytteen laimentumista.
• Iholle jäänyt desinfektioaine aiheuttaa näytteen laimenemisen lisäksi hemolyysiä eli punasolujen hajoamista.

Virhelähteiden huomioiminen

• Potilas söi juuri ennen verensokerin mittausta omenan. Hän ei sen jälkeen pessyt käsiään eikä puhdistanut pistokohtaa muutenkaan. Hän mittasi verensokerin pisarasta ja sai tulokseksi 14,8 mmol/l.
• Potilas ei uskonut tulosta ja muistikin diabeteshoitajan ohjeistavan mittaamaan verensokerin toisesta pisarasta. Edelleenkään hän ei pessyt käsiään tai puhdistanut pistokohtaa muuten. Hän kuitenkin pyyhki ensimmäisen pisaran pois ja suoritti mittauksen toisesta pisarasta. Tulos 8 mmol/l. Edelleen potilas epäili tulosta.
• Mieleen juolahti diabeteshoitajan toinen antama neuvo: pese kädet aina ennen mittausta. Hän otti mittarin, asetti liuskan, teki piston, pyyhki ensimmäisen pisaran pois, suoritti mittauksen toisesta pisarasta ja sai tulokseksi 5 mmol/l. Potilas oli tyytyväinen. Tämä tulos vastasi hänen olotilaansa.